SAIRIALANJOKI

Sairialanjoki alkaa Suolijärven luoteisperukasta ja päättyy Yliseen Tuuloslammiin. Jokisuu kasvaa rehevästi osmankäämiä, viiltosaraa, rantakukkaa ja myrkkykeisoa. Jo lähtiessä voi myös nähdä ensimmäiset keltakurjenmiekka-kasvustot. Keväällä jo ennen kurjenmiekkoja rentukka täplittää rantaa keltaisellaan. Yläjuoksulle tyypillisiä ovat isot puut. Veden yli kaartuu halava, rannalta löytyvät tervaleppä, harmaaleppä, haapa, hieskoivu, pihlaja, hopeapaju ja tuomi. Sillan pielen isot puut ovat poppeleita. Vieressä olevista jalavista kaksi on vanhaa ja kookasta sekä yksi nuori puu. Joen mutkan kohdalta alkaa Terolan Taimitarhan alue. Rantaan on istutettu puita ja pensaita: lehtikuusi, liuskalehtinen rauduskoivu, tammi, terijoensalava, siperianhernepensas, pirkkalankoivu, kääpiöpunapaju, punalehtiset hieskoivut, palsamipoppelit, vesipajut ja kujapajut.
Veneellä matka jatkuu; oikealla on tiuhaa lepikkoa,
vasemman rannan ruohovartisia kasveja ovat ruttojuuret, suoputki,korpikaisla,rantakukka ja raate. Kesämökkiä vastapäätä poukamassa on laaja luhtalemmikkikasvusto. Peltosarkojen päät ovat ulottuneet lähelle jokea, mutta Ylistä Tuuloslammea lähestyttäessä ne jäävät etäämmälle ja joki jää mutkittelemaan laajan ruovikon keskelle.
Järviruokoa, mesiangervoa, ratamosarpiota, punakoisoa, keiholehteä, ranta-alpia ja suoputkea kasvaa vesiväylän varrella, isokierto kiemurtelee päällimmäisenä. Saroista vallitsevia jokireitillä ovat viiltosara ja piukkasara. Ennen Ylintä Tuuloslammia alkavat komeat järviruokokasvustot, haarapalpakon pystyt, leveät lehdet muodostavat vaaleamman vihreitä laikkuja ja rantapalpakon lehdistä on osa tiheänä peittona veden pinnalla, osa pystyssä.

 
 

YLINEN TUULOSLAMMI - KYLÄNJOKI - ALINEN TUULOSLAMMI - LEHEE

Ylisessä Tuuloslammissa vesi on matalaa ja pohja on kasvien peitossa. Vedessä huljuu vesiruttoa ja vitoja ja ulpukkaa. Venereitti sivuaa lampea sen länsireunassa. Umpeenkasvun seurauksena ei virtaus eikä aallokko ole voimakasta, niinpä kilpukkakin menestyy täällä. Pienempiä kellujia ovat pikkulimaska ja ristilimaska. Ylisen Tuuloslammen ja Leheen välistä jokea kutsutaan Kylänjoeksi. Jokileinikkiä alkaa näkyä harvakseen, tällä osuudella kasvaa myös kurjenjalkaa ja rantayrttiä. Alinen Tuuloslammi on kokonaan umpeenkasvanut.
Jokikulmalle saavuttaessa ruovikko päättyy, joella on maaranta.
Maantiesillan alitettuamme joudumme pieneen koskeen. Runsaan veden aikana koskesta pääsee veneellä mutta kuivina kesinä vettä lorisee vain kivien välissä. Kivikkopaikan jälkeen seuraavat tähän asti komeimmat kurjenmiekkakasvustot. Järviruoko kasvaa tiheänä kuin seinä, joku myrkkykeiso kuitenkin kurkistelee korsien välistä. Keiholehti esiintyy runsaana, samoin runsaana rönsyilee punakoiso, jonka kirkkaat lakanpunaiset marjat elokuun loppupuolella kiinnittävät huomiomme.
Joen harvinaisimmista kasveista seuraavaksi tapaamme kapeaosmankäämin, vastarannalla kasvaa harmaapajua ja pajukon päässä ojasorsimoa. Ennen Leheelle tuloa joki hieman levenee. Keiholehti, vehka ja punakoiso kasvavat runsaina, vesi on sakeana vidoista ja palpakoista, joiden lehdet levittäytyvät veden pinnalle kuin hiukset. Sorsansammalta kelluu kilpukan joukossa. Leheelle tultuamme seurailemme vasenta rantaa. Järven perä kääntyy lounaaseen ja sinne mekin suuntaamme.

KOPSJOKI

Leheellä lounaasta lahden pohjukasta löytyy Kopsjoen suu. Tämä osuus reitistä lyhyt ja on edellisiä leveämpi ja virtausta on enemmän. Uoma on syvempi mutta kivinen ja matalan veden kesinä pitää olla todella varovainen. Kivisin osuus sijaitsee Pyhäjärven puoleisessa päässä. Alitamme maantiesillan ja heti sillan pielessä oikealla kasvavat emsimmäiset sarjarimmet.
Runsaimmat kasvustot tätä melko harvinaista rantakasvia on tällä osuudella. Rannassa viihtyy myös koripaju. Aiemmin nähdyistä kaveista aivan joen alkupäässä kasvaa haarapalpakkoa, vehkaa sekä runsaasti kurjenjalkaa.
Koska keltakurjenmiekka leviää helposti siemenistä, sitä kasvaa monin paikoin jokivarressa; myös täällä voimakkaita tuppaita.
Aiemmin tutustuimme myös kapealehtiosmankäämiin. Laajin kasvusto viihtyy Leheellä mutta täältäkin sitä vielä löytyy. Tiivis viiltosara - rantakukka- ja myrkkykeisokasvusto saa loppukesää kohti hyvän syysvärityksen joen aurinkoisella puolella. Vähän korkeammalla saraikon takana erottuvat tiiviit ruokohelpituppaat, joiden leveät lehdet alkavat muuttua syksyä kohti keltaisiksi. Kasviretkemme päättyy komeaan sarjarimpikasvustoon Kopsjokisuulla; edessämme aukeaa Pyhäjärvi.

 
Jokireitti alkaa Kirkonrannasta
     

Kopsjoen suu marraskuussa 2000